Pyydämme kuittaamaan pelastussuunnitelman luetuksi tutustuttuasi siihen.
Voit kuitata pelastussuunnitelman luetuksi tämän sivun alareunasta.
Sisällys
Johdanto
Pelastussuunnitelman laadinta, ylläpito ja tiedottaminen perustuvat pelastuslain (379/2011) vaatimukseen. Tässä pelastussuunnitelmassa on selostus:
- vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä;
- rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä;
- henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi;
- mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. (Pelastuslaki 379/2011, 15 §.)
Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen henkilöille. (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011, 2 §.)
Pelastuslaissa on myös muita vaatimuksia turvallisuudelle, näistä tärkeimpinä:
Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että:
- tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen;
- rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin;
- pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista;
- pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon. (Pelastuslaki 379/2011, 9 §.)
Seuraavat varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti:
- sammutus-, pelastus- ja torjuntakalusto;
- sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet;
- palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet;
- poistumisreittien opasteet ja valaistus;
- väestönsuojien varusteet ja laitteet. (Pelastuslaki 379/2011, 12 §.)
Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:
- ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä;
- varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa;
- varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät;
- ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. (Pelastuslaki 379/2011, 14 §.)
Kohteen perustiedot
Asuinkiinteistö, jossa asuinhuoneistoja 8-kerroksessa. Pohjakerroksessa parkkihalli.
Perustiedot
| Kiinteistön nimi | Niiralan Kulma Oy Taivaanpankontie 10F |
|---|---|
| Kiinteistön osoite |
Taivaanpankontie 10F 70200 KUOPIO |
| Asuinhuoneistojen määrä | 68 |
| Talotyyppi | Kerrostalo |
| Kerrosluku | 8 |
| Kiinteistön rakentamisvuosi | 2018 |
| Kiinteistön omistaja |
Niiralan Kulma Oy
http://www.niiralankulma.fi/toimisto |
| Isännöintitoimisto |
Niiralan Kulma Oy
http://www.niiralankulma.fi/toimisto |
Organisaatio
| Kiinteistöpäällikkö |
Mikko Kinnunen Niiralan Kulma Oy puh. 044 7655349 mikko.kinnunen@niiralankulma.fi |
|---|---|
| Suojelujohtaja |
Olli Kuronen puh. 044 7655372 olli.kuronen@niiralankulma.fi |
| Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS1 |
Matti Paulus puh. 044 7655405 matti.paulus@niiralankulma.fi |
Muut tiedot
Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Pohjois-Savo.
| Lämmitysmuoto | Kaukolämpö |
|---|---|
| Veden pääsulku | Lämmönjakohuoneessa, K.krs |
| Lämmönjakohuone | K.krs |
| Sähköpääkeskus | K.krs |
| Ilmanvaihtokone |
|
| Ilmanvaihdon hätä-seis |
2.krs pääsisäänkäynti, K.krs sisäänkäynti |
| Kiinteistönhoito | Niiralan Kulma Oy puh. 044 7655 päivystys 044 7655499 |
| Sähköntarjoaja | Kuopion Energia |
| Vesiyhtiö |
Kuopion Vesi
päivystys 050 0203023 |
| Vakuutusyhtiö |
LähiTapiola
puh. 0800 04531 http://www.lahitapiola.fi/ |
| Kokoontumispaikka | Kiinteistön parkkialueella |
| Putkilukko | K-kerros sisäänkäynti takapihalla |
| Väestönsuojien määrä | 1 |
Tärkeät puhelinnumerot
Kiinteistön tärkeät numerot
| Tehtävä | Nimi | Puhelinnumero | Päivystysnumero |
|---|---|---|---|
| Huoltoyhtiö | Niiralan Kulma Oy | 044 7655 | 044 7655499 |
| Hissihuolto | Suomen Hissiurakointi Oy /Savon alue | 015 162710 |
| Nimi | Puhelinnumero | Päivystysajat | |
|---|---|---|---|
| Käsisammutin: Huoltohenkilö | 017 3684000 | ||
| Poistumisopastus: Huoltohenkilö | 017 3684000 | ||
| Savunpoistolaitteisto: Huoltohenkilö | 017 3684000 | ||
| Sähköhuolto | Kuopion Energia | 0800 180330 | Jatkuva päivystys |
| Vesihuolto | Kuopion Vesilaitos | 044 7185695 | 08:00-16:00 |
Muut tärkeät numerot
| Toimija | Puhelinnumero | Päivystysajat |
|---|---|---|
| Hätänumero | 112 | 24 h |
| Myrkytystietokeskus | 0800 147 111 | 24 h |
Riskien arviointi
Pelastussuunnitelman laadinnan yhteydessä on tehty riskienarviointi, joka on esitetty tässä luvussa. Arviointi on kohdistettu arkisempiin asioihin ja luvun lopussa on esitetty johtopäätökset.
Vaaralla tarkoitetaan tekijää tai olosuhdetta, joka voi aiheuttaa haittaa tai saada aikaan haitallisen tapahtuman. Riski on uhkaan liittyvän vahingon todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden yhteisvaikutus. Tässä tapauksessa vaarojen tapahtumien mahdollisuutta ja seurausten vakavuutta on arvioitu sanallisesti. Vaaratilannekohtaisesti on esitetty myös toimenpiteet ja ennalta ehkäiseviä toimia.
Vaaratilanteet:
Tulipalo
Vesivahinko
Kaatuminen, liukastuminen, kompastuminen ja muut vastaavat tapaturmat
Myrskyvauriot ja muista sääoloista johtuvat vaarat, kuten talvella lumen tai jään putoaminen ihmisten tai omaisuuden päälle tai esimerkiksi piha-alueella puiden kaatuminen kovassa tuulessa
Ulkoiset vaarat, kuten liikenneonnettomuus lähialueella tai säteily- ja kaasuvaarat
Katkot tai häiriöt sähkön, veden tai kaukolämmön jakelussa
Ilkivalta, ryöstö tai murto.
|
Riski Syyt |
Seuraukset | Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt |
|---|---|---|
|
Tapaturma tai sairauskohtaus Esimerkiksi talvella liukkaus saattaa johtaa kaatumisiin tai kompastumisiin. Rakennuksen katolta voi pudota lunta tai jäätä. Katualueelle voi pudota tavaroita. Henkilökohtaiset sairaudet, kuten epilepsia tai diabetes, voivat aiheuttaa sairauskohtauksen. Erityisesti vanhemmilla asukkailla sairauskohtauksien mahdollisuus kasvaa. Todennäköisimmät tapaturmat sattuvat kuitenkin kotona, esimerkiksi ruoanlaiton yhteydessä. Näitä ovat esimerkiksi pienet palovammat tai viillot. Kotona voi sattua myös sähkötapaturma, jos käytetään viallisia sähkölaitteita tai esimerkiksi kännykän akku vioittuu. |
Mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot. Pienet haverit asuinkiinteistöissä todennäköisiä. Sähkölaitetapaturmiin liittyy yleensä myös tulipalon vaara. |
Asukkaiden havaitessa puutteita, esimerkiksi liukkauden torjunnassa tai rikkinäisiä valoja, tulee niistä ilmoittaa välittömästi kiinteistöhuoltoon tai yhtiön hallitukselle. Talvella kiinteistöhuolto hoitaa talvella liukkauden eston sekä tarvittaessa lumen ja jään poiston katolta. Yleisten tilojen kunnossapidosta huolehditaan ja varmistetaan, että esimerkiksi kulkureiteillä ei ole ylimääräistä tavaraa. Suositellaan että asukkaat hankkivat kotiinsa tavanomaiset ensiaputarvikkeet (laastareita, haavojen hoitoaineet jne) ja opettelevat käyttämään niitä. Ulkoalueilla huolehditaan siitä, että esimerkiksi ajoneuvoja pysäköidään vain niille osoitetuille paikoille, jotta pelastuslaitos ja ensihoito pystyvät toimimaan kohteella. |
|
Tulipalo Asuinkiinteistöissä tilastollisesti suurin tulipalojen aiheuttaja on ruuanlaitto, avotulen käyttö sekä viallisten sähkölaitteiden käyttö. Monesti tulipalojen alkamiseen liittyy ihmisen toiminta tai huolimattomuus. Huoneistoissa ja varastoissa on yleensä paljon tavaraa, joka tulipalotilanteessa toimii palokuormana. Toisinaan tulipalo voi aiheutua myös ihmisestä riippumatta, esimerkiksi viallisessa tai huoltamattomassa sähkökeskuksessa (esim. oikosulut). Tulitöiden tekeminen on aina tulipaloriski. |
Mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot | Avotulen käyttö ja ruuanlaitto vain valvottuna. Rikkinäisten sähkölaitteita ei saa käyttää (tapaturma- ja tulipaloriski). Myöskään isompia kodinkoneita (pesukoneet) ei tule käyttää ilman valvontaa. Asuinhuoneistoihin suositellaan sammutuspeitteiden hankintaa. Yhteisissä tiloissa, porraskäytävissä, kulkukäytävillä ja rakennuksen seinustoilla ei saa säilyttää ylimääräistä tavaraa. Myöskään sähkötiloissa ei säilytetä ylimääräistä tavaraa. Jätepisteellä jätteet tulee lajitella asianmukaisesti eikä sinne saa jättää huonekaluja, vaan ne tulee hävittää asianmukaisesti. Mahdolliset tulityöt suoritetaan tulityölupaprosessin mukaisesti. Irtaimistovarastoissa ei saa säilyttää palavia aineita. Ulkoalueilla huolehditaan siitä, että esimerkiksi ajoneuvoja pysäköidään vain niille osoitetuille paikoille, jotta pelastuslaitos ja ensihoito pystyvät toimimaan kohteella. |
|
Vahingonteot, varkaudet Mm. graffitit, ikkunoiden tai kaluston rikkomiset tai tuhopoltot. |
Seurauksena pääasiallisesti lievät omaisuusvahingot. Sytytetty kohde (esimerkiksi rakennuksen seinustalla olevala puukasa) voi levitä suuremmaksi paloksi, jolloin myös seuraukset ovat vakavammat. | Ulkoalueilla ja sisäänkäynneillä riittävä valaistus. Ilkivallan jäljet (esim. töherrykset) korjataan mahdollisimman pian havainnon jälkeen. Vältetään turhan palokuorman säilyttämistä rakennuksen seinustoilla ja sisätiloissa. Varmistetaan että kulkiessa ei jää auki / lukitsematta vahingossa ovia, esimerkiksi irtaimistovaraston ovea. Lukitukseen ja valaistukseen liittyvät puutteet ilmoitetaan kiinteistöhuollolle. |
|
Sähkökatkot, vesivuodot tai muut kiinteistötekniikan ongelmatilanteet Äkilliset tai suunnitellut sähkö- tai muut tekniikan käyttökatkot. Rikkoutuneet laitteet, esimerkiksi ilmanvaihtokoneet tai vesivuoto. |
Rikkoutunut kiinteistötekniikka aiheuttaa yleensä vain hetkellistä haittaa. Vesivuoto voi huomaamattomana laajentua isommaksi vesivahingoksi. Äkilliset tai suunnitellut sähkökatkot eivät lyhytaikaisesti aiheuta asumiseen suurempia ongelmia, mutta pidentyessään hankaloittavat asumista merkittävästi. | Sähkön, veden tai lämmönjakelun häiriöt ovat epätodennäköisiä, mutta asukkaita suositellaan varautuvan niihin kotivaralla, jonka perusajatus on että kaikkien tulisi pärjätä kotioloissa 72 tuntia omavaraisesti. Kotivaraan ja omatoimiseen varautumiseen lisätietoja suomalaisten viranomaisten ja yhdistysten perustamassa 72 tuntia - sivustolla. Jos asukkaalla on vaikeuksia tulla toimeen omatoimisesti, tulee katkotilanteisiin varautua vakavammin ja olla valmiina hakemaan myös ulkopuolista apua. Asukkaiden on hyvä huomioida myös naapurit arjessa. Rikkoutuneesta kiinteistötekniikasta tai vuotavista vesikalusteista ilmoitetaan aina välittömästi suoraan kiinteistöhuoltoon. Vesivuotojen osalta vesikalusteissa on myös linjasulut, jotka on mahdollisuuksien mukaan suljettava välittömästi isomman vahingon estämiseksi. |
|
Vesivahinko Mahdollisia syitä ovat yleensä jäätyminen, tukokset tai laitteiden vikaantuminen. Ulkopuolisia syitä ovat myrskyt ja esimerkiksi hulevesitulvat (rankkasateet, lumien sulaminen). |
Mahdolliset omaisuusvahingot | Huolletaan ja ylläpidetään talon LVI-tekniikkaa, ilmoitetaan puutteista, käytetään kodinkoneita (pesukoneet) vain valvottuina, laitteiden uusimisen myötä suositellaan aina vuotokaukaloa, pidetään sadevesiviemärit kunnossa. |
|
Poikkeustilanteet Lähialueella säteilyvaaratilanne tai muu vakava tapahtuma. |
Mahdolliset henkilövahingot, sisälle suojautuminen, mahdollinen evakuointi. | Poikkeustilanteissa toimitaan viranomaisten ohjeistuksen mukaisesti. |
|
Kaasuvaara lähialueella Syynä voivat olla esimerkiksi kemikaalikuljetusonnettomuus lähellä olevilla kuljetusväylillä tai tulipalo naapurikiinteistössä. |
Seurauksena mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot. | Noudatetaan viranomaisen hätätiedotteita, jotka voivat tulla tekstiviestillä, TV:n tai internetin välityksellä tai viime kädessä pelastuslaitoksen kaiutinautoilla. Tärkeimpänä toimenpiteenä yleensä ilmanvaihdon sulku ja sisälle suojautuminen. |
|
Sähköautojen lataus Sähköauton latauksesta johtuva palo tai sähköautosta lähtevä palo. |
Omaisuusvahingot, mahdolliset henkilövahingot. Sähköautossa erityisesti akusto palaa voimakkaasti ja on hankala sammuttaa, joten palon leviäminen on mahdollista, jopa todennäköistä sijainnista riippuen. | Sähköautoja saa ladata vain niille osoitetuissa ja sähköturvallisissa latauspaikoissa. Autoja ei saa ladata normaaleista seinäpistorasioista tai vanhoista lämpötolpista, jos niitä ei ole hyväksytty siihen käyttöön. Latauspaikkojen hätäseis-painikkeet tai sulakkeet on suositeltavaa merkitä selkeästi, jotta virrat saadaan katkaistua hätätilanteessa. |
Vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmät
Kohde on käyttötarkoitukseltaan asuintalo, ja siihen liittyvät arkiset vaarat ja riskit ovat tähän sidottuja. Yleisimmät tapahtumat asuinkiinteistöissä ovat tapaturmia, ja tilastollisesti ne tapahtuvat todennäköisesti asuinhuoneiston sisällä. Normaaliin asumiseen liittyy myös liukastumiset ja kompastumiset piha-alueella tai portaikoissa. Arkijärjen käytöllä pystytään ehkäisemään monia tapahtumia, ja havaituista puutteista tulee aina ilmoittaa eteenpäin.Suojelujohtaja
Taloyhtiöön on nimetty suojelujohtaja, joka vastaa omalta osaltaan taloyhtiön turvallisuudesta. Suojelujohtaja toimii esimerkkinä turvallisuudesta taloyhtiön muille asukkaille. Hänen tehtävänsä vaihtelevat tilanteesta riippuen.
| Suojelujohtaja |
Olli Kuronen puh. 044 7655372 olli.kuronen@niiralankulma.fi |
|---|
Tehtävät normaalioloissa
- Johtaa kiinteistön turvallisuusasioita hallinnollisesti ja operatiivisesti.
- Vastaa kiinteistön normaali- ja poikkeusolojen turvallisuudesta ja suojeluohjeiden noudattamisesta ja niiden ajantasolla pitämisestä.
- Vastaa suojeluorganisaatioon kuuluvien henkilöiden koulutuksesta ja osaamisesta eri onnettomuus- ja uhkatilanteissa.
- Päivittää pelastussuunnitelmaa.
- Tekee tarvittaessa esityksiä turvallisuusasioiden parantamiseksi.
- Valvoo, että kiinteistö on lakien, asetusten ja määräysten edellyttämässä kunnossa.
- Valvoo kiinteistössä suoritettavia muutos- ja korjaustöitä.
Tehtävät poikkeusoloissa ja valmiuden kohottamisvaiheessa
- Suojelutoimiston kuntoon laitto.
- Viesti- ja hälytysyhteyksien tarkastaminen.
- Johtopaikan henkilöstön nimeäminen ja tehtävien kertaus.
- Henkilöstön kouluttaminen; työpaikat ja suojelupalveluryhmät.
- Valvonnan toimeenpanon tarkkailu.
- Yhteydenpito suojeluyksikön johtopaikkaan.
- Talon sisäisten hälytysten antaminen.
- Suojelutoiminnan johtaminen tarpeen vaatiessa.
Turvallisuusjärjestelyt
Sammutuskalusto
| Sijainti | Sammutuskalusto | Kuvaus |
|---|---|---|
| Useita käsisammuttimia kerroksittain asuinrakennuksessa, sekä parkkihallissa. | Käsisammutin | 6l Peltafire S6F, nestesammutin |
| Useita pikapaloposteja kerroksittain asuinrakennuksessa | Pikapaloposti | 25mm pikapaloposti |
- vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
- vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)
- Pikapalopostien toimivuus tulee tarkastaa vuoden välein. Pikapalopostien letkujen koeponnistus tulee tehdä viiden vuoden välein.
Turvalaitteet
Savunpoisto
Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.
| Savunpoistoluukkujen sijainti | Porraskäytävät |
|---|---|
| Kuvaus | Sähköinen savunpoistojärjestelmä akkuvarmennuksella |
| Keskuksen sijainti | Sähköpääkeskus, K.krs |
| Savunpoiston laukaisu | Painonapit sisäänkäyntien yhteydessä |
| Huoltohenkilö |
Peltaco Oy puh. 017 3684000 |
Poistumisopastus
Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.
| Sijainti | Uloskäynnit ja hätäpoistumistiet |
|---|---|
| Kuvaus | Sähköinen turvavalojärjestelmä akkuvarmennuksella |
| Keskuksen sijainti | Merkkivalot varustettu omilla akuilla ja liitetty kiinteitsön sähköverkkoon. |
| Kattavuus | Poistumistiet |
| Huoltohenkilö |
Peltaco Oy puh. 017 3684000 |
Ilmanvaihdon pysäytys
Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.
Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.
Ilmanvaihdon pysäytys: 2.krs pääsisäänkäynti, K.krs sisäänkäynti
Paloturvallisuus
Poistumisreitit
Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että asuinrakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Poistumisen on voitava tapahtua myös pimeässä, joten kulkureittien on oltava joka hetki esteettöminä. Koska kiinteistössä on 8 kerrosta, pidetään varatienä ikkunaa tai huoneistokohtaista parveketta. Tällöin pelastuslaitos auttaa poistumaan rakennuksesta hätätilanteessa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa. (Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta.)
Uloskäytävien ja niihin johtavien tilojen ovien tulee olla hätätilanteessa helposti sisäpuolelta avattavissa.
Ovi voi olla lukittu esimerkiksi estämään luvatonta tunkeutumista ulkoa sisälle, mutta se on oltava avattavissa sisäpuolelta ilman avainta huoneiston normaalin käytön aikana.
Tulityöt
Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta.
Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulitöiden vastuuhenkilön antaman tulityöluvan. Tulityöluvalla varmistetaan eri osapuolten toiminta turvallisuuteen ja palosuojeluun liittyvissä asioissa. Tulityötä suorittavalla henkilöllä on aina oltava tulityökortti.
Tulityölupia myöntää isännöitsijätoimisto.
Muut järjestelyt
Hissi
| Sijainti | Porraskäytävä |
|---|---|
| Huoltoyritys | Suomen Hissiurakointi Oy /Savon alue |
| Tarkastaja | Inspecta |
Ilmanvaihtokone
| Kuvaus | Ilmanvaihtokoneen tyyppi: Koneellinen ilmanvaihto |
|---|---|
| Hätä-seis-painikkeen sijainti | 2.krs pääsisäänkäynti, K.krs sisäänkäynti |
Sähköautojen latauspaikka
| Sijainti | Etupuolen pysäköintialueella |
|---|
Toimintaohjeita
Avun hälyttäminen
Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112
Soita hätäpuhelu itse, jos voit
Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.
Kerro, mitä on tapahtunut
Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.
Kerro tarkka osoite ja kunta
Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.
- Kohteen osoite on Taivaanpankontie 10F, 70200
Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.
Toimi annettujen ohjeiden mukaan
Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.
Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.
Sairauskohtaus tai tapaturma
Selvitä ja tarkista
- Mitä on tapahtunut?
- Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).
Anna tarvittaessa ensiapua
- Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
- Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.
Tee hätäilmoitus
- Soita numeroon 112.
- Kerro, mistä soitat. Taivaanpankontie 10F, 70200
- Kerro, mitä on tapahtunut.
- Toimi ohjeiden mukaisesti.
- Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.
Aikuisen peruselvytys
Sydänpysähdyksen tunnistaminen
- peruselvytys tulee aloittaa jokaiselle reagoimattomalle potilaalle
- joka ei hengitä
- jonka hengitys ei ole normaalia
- äänekäs / koriseva ja epäsäännöllinen hengitys reagoimattomalla henkilöllä viittaa sydänpysähdykseen
Hätäilmoitus
- Hätäilmoitus tulee tehdä välittömästi yleiseen hätänumeroon 112
- jos henkilö ei reagoi
- jos henkilö ei hengitä normaalisti
- Jos elvytät henkilöä yksin
- aseta puhelimen kaiutintoiminto päälle
- voit elvyttää ja kuunnella hätäkeskuksen ohjeita
Paineluelvytys
- Paineluelvytys tulee aloittaa mahdollisimman pian
- painelukohta on rintalastan alaosa
- toisen käden kämmenen tyvi painelukohtaan ja toinen käsi sen päälle
- paineluelvyttäjää on suositeltavaa vaihtaa 2 minuutin välein (jos mahdollista)
- Elyvytys aloitetaan 30 painalluksella
Puhalluselvytys
- Vuorottele 30 painelun ja 2 puhalluksen välillä
- Puhalla kaksi rauhallista noin sekunnin kestävää puhallusta
- rintakehän tulee nousta ja laskea puhallusten mukaan
- Jos puhaltaminen ei onnistu, jatka keskeytymätöntä painelua
Tulipalo
Pelasta
- Suorita tilannearvio. Pelasta välittömässä vaarassa olevat.
- Varo hengittämästä savua! Savu on erittäin myrkyllistä ja hengitettynä aiheuttaa menehtymisen erittäin nopeasti.
Varoita
- Varoita muita rakennuksessa olevia tulipalosta ja uhkaavasta vaarasta.
- Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.
Hälytä
- Soita hätänumeroon 112 turvallisesta paikasta.
- Kerro kuka olet, missä palaa (osoite ja kerros), mikä palaa ja onko ihmisiä vaarassa.
- Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.
Sammuta
- Suorita alkusammutus mahdollisuuksien mukaan.
- Rasvapalo sammutetaan tukahduttamalla se sammutuspeitteellä.
- Sähkölaitepalossa katkaise laitteen virta, tämän jälkeen voit aloittaa ensisammutuksen.
Rajoita
- Poista lähellä olevat tulenarat esineet ja syttyvät aineet.
- Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla ikkunat ja asunnon ovi poistuessasi.
Opasta
- Opasta pelastushenkilöstö paikalle tai järjestä opastus. Esimerkki: yksi henkilö opastaa parkkipaikan reunassa ja toinen rakennuksen vieressä.
Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Kiinteistön parkkialueella
Toiminta kokoontumispaikalla
Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle, esimerkiksi lähistöllä olevaan kiinteistöön.
Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:
- mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava pelastuslaitokselle
- liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
- ilmoitettava pelastuslaitokselle, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle
Varakokoontumispaikka
Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, siirrytään turvallisempaan paikkaan (etäämmälle rakennuksesta tai läheiseen rakennukseen tilapäisesti). Viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.
Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa
Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Jos tiedät naapurissasi asuvan liikuntarajoitteisia henkilöitä, esimerkiksi invalideja, sokeita tai vanhuksia, pyri hätätilanteessa varmistamaan myös heidän turvallinen poistumisensa. Jos tiedät naapurisi olevan kotona, mutta et voi auttaa häntä poistumaan, ilmoita pelastusviranomaisille tilanteesta heti kun mahdollista.
Toimi yhteistyössä muiden asukkaiden kanssa.
Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa
- Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
- Kuuntele autettavaa.
- Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.
Vesivahinko
Toimintaohjeet
- Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
- Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku tai kalustesulku, jos mahdollista.
- Veden pääsulku: Lämmönjakohuoneessa, K.krs
- Vesivahinkotilanteessa ilmoita välittömästi huoltopäivystykseen Niiralan Kulma Oy, 044 7655499.
- Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta
- Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.
Sähkökatkot
Toiminta sähkökatkon aikana:
- Tarkista ensin sulakkeet. Jos ne ovat ehjät, selvitä toimivatko naapurisi tai naapuritalojen sähköt.
- Jos sähköt katkeavat laajemmalta alueelta, on häiriö jo tiedossa ja korjaustoimenpiteet aloitettu. Useimmilla sähköntoimittajilla on nauhoitettu häiriötiedote vikapalvelunumerossa, joka kertoo tiedossa olevan sähkökatkotilanteen alueellasi.
- Mikäli sähköjen palauduttua sähköt käyttäytyvät oudosti, esimerkiksi valot palavat normaalia kirkkaammin tai himmeämmin, saattaa syynä olla sähköverkon nollajohtimen katkeaminen. Tästä voi seurata laitevaurioita, tulipalo ja pahimmillaan sähköiskun vaara. Näissä tilanteissa katkaise sähkö pääkytkimestä ja soita sähköntoimittajasi vikapäivystykseen.
- Sähkökatkon jatkuessa pidempään varaudu etenkin talvisaikaan lämpimin vaattein sekä tarvittaessa kotivaran avulla.
Hyvä tietää sähkökatkon aikana
- päällä olleet sähkölaitteet (esim. liesi tai uunit) tulee sammuttaa, jotta niistä ei sähköjen palauduttua aiheudu palovaaraa
jääkaappi ja pakastin sammuvat ja niiden avaamista kannattaa välttää, jotta elintarvikkeet eivät ala pilaantua
vedentulo voi katketa sähkökatkon aikana, sillä vesilaitoksen pumput toimivat sähköllä - jääkaappi ja pakastin sammuvat ja niiden avaamista kannattaa välttää, jotta elintarvikkeet eivät ala pilaantua
- vedentulo voi katketa sähkökatkon aikana, sillä vesilaitoksen pumput toimivat sähköllä
Ennakoiduista sähköpulatilanteista pyritään tiedottamaan etukäteen. Aina tietoa ei ole mahdollista antaa etukäteen. Seuraamalla viranomaistiedotusta esimerkiksi YLE:n kautta saat tietoa ennakoiduista sähkökatkoista.
Yleinen vaaramerkki
Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia.
Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa. Varoitus annetaan taajamissa kiinteällä ulkohälytinjärjestelmällä ja taajamien ulkopuolella kulkuneuvoon asennetuilla liikkuvilla hälyttimillä.
Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.
Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin
- Siirry sisälle.
- Pysy sisällä.
- Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointilaitteet.
- Avaa radio ja odota ohjeita.
- Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
- Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta, ettet joutuisi vaaraan matkalla.
Kaasuvaara
Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki
Lisätietoja vaaran laadusta saat radiosta ja televisiosta tai kännykän kautta. Kaasuvaaraan liittyy tavallisesti seuraavia asioita.
- Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
- pysyttele sisällä
- yläkerroksissa on paras suoja
- paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
- pysyttele yläkerroksissa, kunnes vaara on ohi.
- Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
- kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
- pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
- paina märkä vaate, ruoho, turve- tai sammaltuppo suun eteen ja hengitä sen läpi.
Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi
- Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti. Mitä tiiviimmäksi rakennuksen saat, sitä hitaammin kaasu tunkeutuu sisälle.
- Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa. Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
- Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.
Säteilyvaara
Säteilytilannetta valvotaan jatkuvasti koko maassa mittareilla. Pienetkin muutokset huomataan heti ja niistä tiedotetaan viipymättä. Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.
Mene sisälle
Sisälle suojautuminen on säteilyvaaratilanteessa ensisijainen suojelutoimenpide.
Sulje tiiviisti ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmanvaihto, jotta radioaktiiviset aineet eivät pääsisi sisään. Talon keskiosissa on paras suoja.
Joditabletit
Joditablettien ottaminen on toissijainen tukitoimi, jota suositellaan enintään 40-vuotiaille ja raskaana oleville.
Ota joditabletti vasta viranomaisten kehotuksesta, jonka kuulet radiosta tai televisiosta. Joditabletit ehkäisevät radioaktiivisen jodin kertymistä kilpirauhaseen, mutta eivät anna muuta suojaa. Tabletteja ei pidä lähteä vaaratilanteessa noutamaan rakennuksen ulkopuolelta. Jodeja voi hankkia etukäteen apteekista. Joditabletteja tulisi olla 2 per henkilö. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee joditablettien ottamista ydinonnettomuudesta johtuvissa säteilyvaaratilanteissa enintään 40-vuotiaille ja raskaana oleville.
Suojaa ruokasi ja juomavesi
Laita esillä olevat elintarvikkeet muovipusseihin tai tiiviisiin astioihin. Jääkaappi, pakastin ja tiiviit pakkaukset suojaavat radioaktiiviselta pölyltä.
Ulkona liikkuminen
Jos on pakko mennä ulos, käytä tiivistä, ihon peittävää asua, esimerkiksi sadevaatteita. Riisu vaatteet sisälle tullessasi eteiseen ja peseydy huolella. Käytä hengityssuojainta, pyyhettä tai talouspaperia estämään radioaktiivisten hiukkasten pääsy keuhkoihin.
Lisäohjeet
Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.
Väestönsuojelu
Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on yksi väestönsuoja. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.
Suomessa väestönsuojapaikka löytyy noin 3,8 miljoonalle ihmiselle. Väestönsuojia on asuintaloissa ja muissa kiinteistöissä. Kiinteistöissä sijaitsevien väestönsuojien lisäksi on olemassa yleisiä väestönsuojia, kuten kalliosuojia. Tällaisia yleisiä väestönsuojia, joista viranomaiset vastaavat, on yleensä vain suurimmissa kaupungeissa.
Normaalioloissa suojia käytetään yleensä harrastustiloina, varastoina tai jossain muussa hyötykäytössä. Väestönsuoja on kuitenkin voitava ottaa käyttöön 72 tunnissa viranomaisten määräyksestä.
Väestönsuojassa on huolehdittava siitä, että suojan metalliosat eivät ruostu, tiivisteet pysyvät ehjinä, laitteet toimivat ja varustus pysyy tallella.
Kiinteistössä on yksi väestönsuoja:
| Sijainti | Suojaluokka | Varusteiden sijainti |
|---|---|---|
| S1 | Väestönsuoja |
Kiinteistön väestönsuoja on luokkaa S1. Suojaluokan S1 väestönsuoja on uudempi suoja, joka on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.
Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää. Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa.
Väestönsuojan ylläpito
Väestönsuoja sekä väestönsuojeluvälineet ja -laitteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että väestönsuoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa. Väestönsuojaa voidaan käyttää myös muuhun toimintaan, kunhan käyttöönotto voi tapahtua em. ajan kuluessa. Normaaliolojen käyttö ei saa vahingoittaa väestönsuojaa eikä estää sen tarkastusta ja tiiveyskoetta.
Väestönsuojassa ei saa säilyttää likaavia aineita eikä ympäröiviin rakenteisiin saa tehdä aukkoja. Suojaovia, -luukkuja ja ilmanvaihtolaitteistoja ei saa poistaa paikoiltaan eikä ilmanvaihtolaitteistoa saa käyttää normaaliolon ilmanvaihtoon. Suojaoven aukkoon saa asentaa oven. Normaaliaikanakin tulisi varmistaa, että vähintään puolet väestönsuojasta on vapaana yllättävää suojautumistarvetta varten.
- Lisäksi tulee huomioida seuraavaa:
-
- Väestönsuojan omistajan ja haltijan on huolehdittava, että väestönsuoja, sen varusteet ja laitteet pidetään toimintakunnossa sekä huolletaan ja tarkastetaan asianmukaisesti.
- Nimetty henkilö tarkastaa ja koekäyttää suojan ovet, luukut, tiiveyden, ilmastointi- ja sähkölaitteet sekä viemäröinnin vuosittain laitetoimittajan ohjeidenmukaisesti.
- Väestönsuojan laitteiden toimintakunnon varmistamiseksi ne tulee tarkastaa ja huoltaa vähintään 10 vuoden välein ellei valmistaja ole antanut lyhyempää aikaväliä.
- Laitteiden toiminnan tarkastuksesta tulee laatia tarkastuspöytäkirja, johon tehdään merkinnät suoritetuista tarkastuksista laitekohtaisesti. Tarkastuspöytäkirja on pyydettäessä esitettävä pelastusviranomaiselle.
- Kiinteistön omistajan ja haltijan tulee huolehtia, että väestönsuojassa on jo sellaiset varusteet, että se pystytään ottamaan käyttöön. Näitä varusteita ovat esimerkiksi varavesisäiliöt, jäteastiat, kuivakäymälät ja vuoteet.
Väestönsuojan kunnostaminen
- Siirryttäessä tehostetun suojelun toimintaan
-
- Väestönsuojalle määrätään suojanvalvoja, joka vastaa suojan kunnostamisesta. Hänen on tunnettava suojassa olevat laitteet ja osattava käyttää niitä. Lisäksi suojanvalvoja vastaa suojan yleisestä järjestyksestä, siisteydestä ja kurista.
- Suoja tyhjennetään sinne varastoidusta tai muuten kerääntyneestä tavarasta suojalle laaditun tyhjentämissuunnitelman mukaisesti.
- Kaikki tilapäiset rakenteet puretaan ja viedään pois suojasta.
- Ovien ja luukkujen saranat, salvat yms. tarkastetaan, voidellaan ja huolletaan.
- Ovien tiivisteet tarkastetaan ja laitetaan paikoilleen ohjeiden mukaan.
- Tarkastetaan hätäpoistumiskäytävän ja –luukun käyttökelpoisuus ja toiminta.
- Kuivakäymälät (15 kpl muovipusseja/käymälä) jaetaan kuivakäymälätiloihin. Eristetään käymälätilat verhoilla tai levyillä. Käymälätiloja tulee olla yksi jokaista alkavaa 20 m² kohti.
- Kaikkien venttiilien (LVI) toiminta tarkastetaan kääntämällä ne ääriasennosta toiseen.
- Varavesisäiliöt puhdistetaan ja täytetään. Varmistetaan samalla tarvittavat täyttöletkut yms. välineet. Sulkutelttaan tulevat suihkut asennetaan ja kokeillaan.
- Lattiakaivot puhdistetaan ja niiden toiminta kokeillaan kaatamalla niihin vettä. Huom! Lattiakaivossa on sulkuventtiili.
- Ylipaineventtiilit tarkastetaan ja nivelkohdat voidellaan.
- Normaaliolojen ilmanvaihtoaukot suljetaan asentamalla paikoilleen suojakannet tiivisteineen.
- Paineventtiilien kunto tarkastetaan suojan ulkopuolelta.
- Ilmanvaihtokanavat ja suodattimet puhdistetaan.
- Kaikki ilmanvaihtoon liittyvät putket, liitokset ja laitteet tarkastetaan. Erityissuodattimet asennetaan paikoilleen laitteen käyttöohjeen mukaisesti.
- Poistoventtiilien toiminta tarkastetaan kiertämällä niitä ääriasentoihinsa.
- Tarkastetaan ylipainemittarista: nestemäärä, putken aukiolo, mittarilukema näyttää nollaa, sekä varaneste (värjätty polttoöljy).
- Ilmamäärämittarin herkkyys kokeillaan koekäytössä.
- Tarkastetaan suojan paineisuus; painekoe suoritetaan laitetoimittajien antamien ohjeiden mukaan. Tavoitteena on tarkastaa, että suojaan saadaan riittävä ylipaine, eikä suoja vuoda liikaa ilmaa ulos.
- Selvitetään ja tarkastetaan suojan puhelimen toiminta, antenni, sähkölaitteiden sulakkeet, valaisimet, varaparistot, varapolttimot, varasulakkeet, katkaisimet, pistorasiat ym.
- Varustetaan suoja määräysten mukaisilla suojaan kuuluvilla varusteilla.
- Suojan tilat jaetaan ennakolta tehdyn suunnitelman mukaisesti oleskelualueisiin ja toimintapaikkoihin (miehet/naiset, suojeluelimet, henkilöstö, asiakkaat). Jokaista suojattavaa henkilöä varten on oleskelupaikka, jossa on mukana myös henkilökohtaiset tavarat, lääkkeet ja säilyvät elintarvikkeet.
- Suojassa on oltava tarpeellinen määrä istuimia, pöytiä sekä kerrossängyt noin kolmannekselle suojaan tulevista henkilöistä.
- Lisäksi poikkeusoloja varten on hankittava välineitä ja tarvikkeita, jotka tekevät mahdolliseksi pidemmänkin oleskelun (esim. viihdykkeet).
- Tarkastetaan varavalaistuksen toiminta.
- Kulkuteille ja käytäville asennetaan suojaan ohjaavat kilvet.
Väestönsuojelumateriaali
Väestönsuojelumateriaali voidaan jakaa kahteen kategoriaan: suojakohtaiseen materiaaliin sekä suojeluhenkilöstön materiaaliin. Jokaisessa väestönsuojassa tulee olla varattuna suojakohtainen materiaali sekä suojamateriaali väestönsuojan hoitajalle ja tämän apulaiselle.
Materiaali on käytettävissä normaalioloissa huolto- ja kunnossapitotoimiin sillä edellytyksellä, että materiaalia säilytetään siinä kiinteistössä, johon se kuuluu. Väestönsuojaan kuuluvien työkalujen on oltava käytettävissä väestönsuojaa käyttöönotettaessa.
| Nimike | Lukumäärä |
|---|---|
| Paarit | 1 |
| Vedensäilytysaine | Määrän mukaan |
| Rautakanki | 1 |
| Suojan merkitsemiskilpisarja | 1 |
| Käsivalaisin | 2 |
| Sankoruisku | 1 |
| Nimike | Lisätieto |
|---|---|
| Pajavasara | 2 kg |
| Katkaisutaltta | 300 mm |
| Piikkitaltta | 300 mm |
| Voimaleikkuri | n. 600 mm |
| Veistokirves | n. 400 mm |
| Kenttälapio | n. 500 mm taitettuna |
| Sorkkarauta | n. 600 mm |
| Käsisaha | terä 500 mm |
| Rautasaha | terä 310 mm |
| Rautasahanteriä | 5 kpl varalle |
| Jakoavain | max. kita 35 mm |
| Ruuvitaltta | kärki 8 mm, terä 150 mm |
| Ristipääruuvitaltta | |
| Kirvesmiehen vasara | 0,5 kg |
| Nauloja | 2 kg, 75, 100 ja 125 mm |
| Puukko | n. 200 mm |
| Pelastusköysi | d=12 mm, 20 m |
| Turvallisuus- ja suojeluhenkilöstön materiaali | Alkavaa 100 asukasta kohti |
|---|---|
| Suojanaamari ja vss-suodatin | 2 |
| Suojakypärä | 2 |
| Suojalasit | 2 |
| Ensiapulaukku ja suojasidepakkaus | 1 |
| Ensiside | 2 |
| Säteilymittari / yli 100 hengen kiinteistö | 1 |
| Joditabletit | 2/asukas |
| Opas talosuojelusta (Kodin turvaopas, SPEK) | 2 |
Suojaväistö
Suojaväistöllä tarkoitetaan väestön siirtämistä johdetusti pois vaara-alueelta tilanteissa, joissa sen katsotaan aiheuttavan pienemmän riskin sisätiloihin suojautumiseen verrattuna. Tällaisia tilanteita ovat kaikki nopeasti kehittyvät vaarallisten aineiden onnettomuudet, voimakkaat palokaasujen aiheuttamat haitat, räjähdysvaara ja säteilytilanne.
Suojaväistö tehdään aina viranomaisten erillisen määräyksen perusteella. Viranomaiset ovat jo ennakolta suunnitelleet suojaväistön suorittamisen alueelta ja varanneet siihen tarvittavan kuljetuskaluston.
Säilyttäminen kiinteistössä
Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen. On helpompi estää tulipalo ennalta kuin sammuttaa se. Siksi pitää tietää, mikä paloja aiheuttaa ja tunnistaa vaaratekijät omasta lähiympäristöstä. Pelastuslaissa on määräykset mm. helposti syttyvien materiaalien ja muiden tavaroiden säilyttämisestä talojen tiloissa. Kemikaalilainsäädännössä on rajoituksia palavien nesteiden ja muiden vaarallisten kemikaalien säilyttämiselle tiloissa, joissa ne voivat aiheuttaa erityisvaaraa. Monet kotonakin säilytettävät aineet kehittävät räjähdysherkkiä kaasuja, jotka syttyvät kipinästä, esimerkiksi valokatkaisimen aiheuttamasta kipinästä - syttymiseen ei siis tarvita edes tulta. Käsittele siksi palovaarallisia aineita aina ohjeiden mukaan. Palovaarallisten aineiden säilyttäminen huoneistokohtaisissa varastoissa on kokonaan kielletty. Asunnoissa ja autotalleissa niiden säilyttämistä on rajoitettu.
Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.
- Asuinhuoneistot ja niihin kuuluvat parvekkeet, terassit tai vastaavat tilat
-
- Jos säilytys on turvallisuutta vaarantamatta mahdollista, saa säilyttää:
- palavia nesteitä sekä palavia nesteitä tai palavia kaasuja sisältäviä aerosoleja yhteensä enintään 25 litraa
- nestekaasua enintään 25 kilogrammaa
- ilotulitusvälineet, enintään 5 kg (netto), on säilytettävä lukitussa kaapissa siten, ettei niiden läheisyydessä ole sellaisia lämmönlähteitä tai tulenkäsittelyä, joka voisi aiheuttaa tulitteiden syttymisen
- Muita kuin edellä mainittuja palavia kaasuja ei asuinhuoneistossa saa säilyttää.
- Asunnoissa tulee välttää tarpeettomien tavaroiden varastointia.
- Jos säilytys on turvallisuutta vaarantamatta mahdollista, saa säilyttää:
- Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät, ullakot, kellarien ja varastojen kulkureitit
-
- Ei saa säilyttää mitään tavaraa.
- Ullakkovarastot
-
- Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa.
- Nestekaasua ei saa säilyttää ullakkotiloissa.
- Ei saa säilyttää lainkaan bensiiniä, kaasupulloja tai muita palavia nesteitä.
- Ilotulitusvälineitä ei saa säilyttää ullakkotiloissa.
- Irtaimistovarastot
-
- Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia.
- Nestekaasua ei saa säilyttää irtaimistovarastoissa.
- Ei saa säilyttää lainkaan bensiiniä, kaasupulloja tai muita palavia nesteitä.
- Ilotulitusvälineitä ei saa säilyttää irtaimistovarastojen asuntokohtaisissa säilytystiloissa eikä yhteiskäytössä olevissa tiloissa.
- Rakennusten alla tai läheisyydessä
-
- Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat
- Ulkona olevat roska-astiat, myös jätekatokset sijoitetaan vähintään kahdeksan metrin etäisyydelle rakennuksesta
- Asuinrakennukseen kuuluva erillinen varastotila
-
-
Voi säilyttää:
- palavia nesteitä sekä palavia nesteitä tai palavia kaasuja sisältäviä aerosoleja yhteensä enintään 50 litraa
- nestekaasua enintään 50 kilogrammaa
-
Voi säilyttää:
- Huom!
-
- Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii
Liitteet
Tässä pelastussuunnitelmassa on seuraavat liitteet:
Alkusammuttimien käyttöohjeet
Asukas vastaa sammutusvälineiden hankinnasta asuntoonsa.
Sammuttimet
- Kierrä sammutinta ylösalaisin ja ravista sammutinta, tämä varmistaa jauheen juoksevuuden.
- Vedä varmistinsokka irti.
- Lähesty paloa tuulen suunnasta.
- Jos olet sisällä lähesty matalana lattianrajassa, tämä parantaa näkyvyyttä.
- Ota sammuttimen letkun päästä ote ja suuntaa sammutusaine liekkien juureen, älä katko liekkejä.
- Aloita sammuttaminen edestä ja jatka taaksepäin, tai alhaalta ylöspäin.
- Sammutusta voi tehostaa edestakaisin suuntautuvalla liikkeellä.
- Koko palava alue on peitettävä sammutepilveen.
- Liekkien sammuttua sammuttamisen voi lopettaa.
- Tarkkaile palanutta kohdetta ja varmistu, että palo on sammunut.
- Mikäli kohde syttyy uudelleen, toista sammutus.
Sammutuspeitteet
- Ota kiinni peitteen nurkista ja suojaa kätesi peitteen sisään.
- Astu jalalla peitteen päälle, tämä estää liekin tulon kasvoille.
- Jos olet ulkona, lähesty paloa tuulen suunnasta.
- Ojenna kädet suoriksi.
- Levitä peite palon päälle.
- Pidä peitettä tiiviisti palon päällä ja varmistu, että palo on sammunut.
- Suojaa itsesi peitteen nostamisen aikana, palo voi syttyä uudelleen.
- Varmista vielä kerran, että palo on sammunut.
Pikapaloposti
- Avaa pikapalopostikaappi. Riko tarvittaessa muovinen lukonsuojus esimerkiksi kolauttamalla sitä kyynärpäällä.
- Avaa sulkuventtiili ja vedä ulos tarvitsemasi määrä letkua.
- Käännä letkun päässä oleva suutin auki ja aloita sammuttaminen turvallisen matkan päästä.
- Suuntaa vesisuihku liekkien juureen ja jatka sammuttamista kunnes palo on sammunut.
- Varmista että palo on sammunut. Tukahduta tai kastele vielä mahdollisesti kytevät kohdat.
Älä aseta itseäsi vaaraan. Vältä savun hengittämistä. Mikäli palon sammutus ei onnistu, siirry turvaan. Sulje tilan ovi rajoittaaksesi paloa.
Auton lämmitysjohdot
Auton lämmitysjohto tulee turvallisuussyistä aina käytön jälkeen irrottaa pistorasiasta eikä pistorasiassa olevaa johtoa saa jättää esimerkiksi lämmitystolppaan roikkumaan. Myös pistorasiakotelon kansi on syytä pitää lukittuna.
Avoin pistorasiakotelo ja vapaasti roikkuva jännitteinen lämmitysjohto aiheuttavat sähköiskun vaaran. Jos pistokytkin putoaa vesilätäkköön tai lumisohjoon, se saattaa tehdä ympärillä olevan alueen sähköiseksi. Lisäksi lämmitysjohto voi rikkoutua vaaralliseen kuntoon esimerkiksi paikoitusalueen lumenluonnin yhteydessä. Avoimena oleva pistorasiakotelo puolestaan on alttiina ilkivallalle.
Käyttäjiä tulee ohjeistaa auton lämmitysjohdon turvallisesta käytöstä ja säilytyksestä. Yhtiö vastaa kiinteistön turvallisuudesta ja jos esimerkiksi ulkopuolinen henkilö loukkaa itsensä, on vastuu yhtiöllä. Myös auton käyttäjä, joka virheellisesti on jättänyt lämmitysjohdon kiinni pistorasiaan, vastaa omalta osaltaan mahdollisista vahingoista.
Auton esilämmitykseen on käytettävä vain tarkoitukseen soveltuvaa lämmitysjohtoa ja autoihin tarkoitettua sisätilan lämmitintä. Jatkojohdon käyttöä tulee välttää, sillä jatkojohdot eivät yleensä ole lapsisuojattuja ja ne joutuvat helposti maahan, jossa ne ovat alttiita vedelle, lialle ja lumelle. Liitäntäjohdon ja pistokkeiden kunto tulee tarkistaa tai tarkistuttaa riittävän usein.
Jos auton sähkölämmityslaitteita ei käytetä tai niiden kunnosta ei huolehdita oikein, seurauksena saattaa olla sähköiskun vaara käyttäjälle tai muulle henkilölle. Myös palovaara on olemassa.
Palovaroitinohje
Palovaroitin on laite, joka havaitsee alkavan palon ja hälyttää voimakkaalla äänellä. Palovaroitin on pakollinen kaikissa asunnoissa, myös kesäasunnoissa. Palovaroitin toimii yleensä paristolla. Se voi saada virtaa myös sähköverkosta. Sähkökatkojen varalta siinä pitää silloin olla myös paristo tai akku. Uusissa asunnoissa, joihin on haettu rakennuslupaa 1.2.2009 jälkeen, pitää olla sähköverkkoon kytketty palovaroitin.
Asukas vastaa huoneiston palovaroittimesta.
- Sijoita palovaroitin kattoon
-
Palovaroitin sijoitetaan kattoon, koska savu nousee ylös. Jos asunnossa on useita kerroksia, jokaisessa kerroksessa pitää olla oma palovaroitin. Muista myös seuraavat ohjeet, kun sijoitat palovaroittimen:
- Sijoita palovaroitin kattoon keskelle huonetta sellaiseen paikkaan, johon savu pääsee leviämään esteettä.
- Asenna palovaroitin vähintään 50 senttimetrin päähän seinästä, nurkasta tai kattopalkista.
- Älä asenna palovaroitinta lähelle tuuletusikkunaa tai ilmanvaihtokanavaa. Ilmavirtaus voi estää savun pääsyn palovaroittimeen.
- Älä sijoita palovaroitinta keittiöön tai kosteisiin tai erittäin pölyisiin tiloihin.
- Noudata palovaroittimen mukana tulevaa asennusohjetta.
- Pidä palovaroitin kunnossa ja testaa sen toimintaa kuukausittain
- Palovaroitin kerää helposti pölyä, jolloin se voi aiheuttaa virhehälytyksiä. Palovaroitin tulee puhdistaa kerran vuodessa.
- Näin pidät palovaroittimen kunnossa
-
- Imuroi palovaroitin kevyesti.
- Pyyhi pölyt palovaroittimen päältä kevyesti kostealla pyyhkeellä. Älä päästä kosteutta palovaroittimen sisälle.
- Testaa palovaroitin aina puhdistuksen jälkeen painamalla testinapista. Äänimerkki ilmoittaa, että palovaroitin toimii.
- Testaa palovaroittimen toiminta kerran kuussa painamalla testinapista. Älä käytä testaamiseen palavaa tulitikkua, kynttilää, tupakansytytintä tai vastaavaa.
- Vaihda tavallinen paristo palovaroittimeen kerran vuodessa.
- Palovaroitin kannattaa vaihtaa uuteen 5–10 vuoden välein. Vanhaa palovaroitinta ei kannata korjata, vaan on halvempaa ostaa uusi.
Yleiset ohjeet
Sen lisäksi mitä lait, asetukset ja muut sopimukset määräävät, asumisviihtyvyyden turvaamiseksi on lisäksi hyväksyttävä kiinteistökohtaiset järjestyssäännöt sekä yleiset ohjeet.
Kaikkien asukkaiden on käyttäytymisellään otettava huomioon talon muut asukkaat, eikä kukaan saa tarpeettomasti häiritä toisten asumisviihtyvyyttä. Asukkaiden on huolehdittava siitä, että myös heidän vieraansa noudattavat näitä talon järjestyssääntöjä.
Ulko- ja piha-alueet
Ulkoalueiden käytössä on noudatettava siisteyttä eikä nurmikkoa, pihan istutuksia, pihakalusteita tai leikkivälineitä saa vahingoittaa. Ulkoalueilla liikuttaessa tulee käyttää yleisiä kulkuväyliä. Autoilla ajo talojen välisillä kulkuväylillä on sallittua vain lyhytaikaisesti muutto- ym. tavarankuljetustarkoituksessa. Noudata tyhjäkäynnistä säädettyjä rajoituksia myös piha- ja paikoitusalueilla.
Pysäköinti
Autojen pysäköinti on sallittua vain tarkoitukseen merkityille alueilla. Huoneistoista tai muista sisätiloista ei saa vetää sähköjohtoja ulkokäyttöön.
Huoneistot
Huoneistossa sekä kiinteistön alueella on annettava asumisrauha muille asukkaille. Mahdollisista poikkeuksellisen suurista perhejuhlista tms. tulisi tiedottaa naapureille etukäteen.
Parvekkeet
Parveke tulee pitää siistinä ja talvisin lumesta luotuna. Kukka-astiat tulee sijoittaa kaiteen sisäpuolelle. Kukkien kastelu ja parvekkeen pesu juoksevalla vedellä on kielletty. Mattojen tomuttaminen, tupakantumppien tai muiden roskien heittely parvekkeelta ja ikkunoista on ehdottomasti kielletty. Parvekkeilla grillaaminen tai muu lämpimän ruoan valmistaminen on sallittua ainoastaan sähkögrillillä.
Lemmikkieläimet
Lemmikkieläimet eivät saa häiritä talon muita asukkaita. Eläinten päästäminen yksin huoneiston ulkopuolelle on ehdottomasti kiellettyä. Huoneistojen ulkopuolella lemmikkieläimet (myös kissat) on pidettävä aina kytkettyinä tai kuljetushäkeissä ja sellaisen valvonnan alaisena, että muiden liikkuminen alueella on häiriötöntä ja turvallista. Koiran ja kissan ulkoiluttajan on pidettävä huolta siitä, ettei eläin likaa tai vahingoita kiinteistön rakennuksia tai ulkoalueita. Lemmikkieläinten jätökset tulee korjata pois. Koiran ja kissan ulkoiluttaminen on ehdottomasti kielletty lasten leikkeihin varatuilla paikoilla ja niiden välittömässä läheisyydessä.
Jätehuolto
Jäteastioiden ulkopuolelle ei saa jättää jätepusseja, pahvia, huonekaluja, ongelmajätteitä yms. Ongelmajätteet on jokaisen toimitettava niiden keräyspisteisiin, esim. akut, autonrenkaat. Vanhat huonekalut, televisiot ym. tavarat on jokaisen toimitettava itse jäteasemalle.
Pesula
Pesulan koneilla ei saa pestä, kuivata eikä mankeloida mattoja. Ulkopuolisilta henkilöiltä pesulan käyttö on kielletty. Tutustu koneiden käyttöohjeisiin pesulassa. Kaarituelliset rintaliivit on pestävä ehdottomasti pesupussissa, sillä tukien irtoaminen koneeseen aiheuttaa oikosulun ja rikkoo koneen. Jätä pesula käytön jälkeen siistiin kuntoon. Sellaiseen kuntoon, johon itse haluaisit tulla pesemään mielelläsi pyykkejä.
Pyykkihuolto
Pyykit tulee tyhjentää pesukoneesta ja kuivaushuoneesta heti pesu-/kuivausvaiheen päätyttyä, jotta tilat vapautuvat seuraaville käyttäjille. Kuivaushuoneen käyttö on sallittua vain puhtaan pyykin kuivattamiseen. Pyykkien säilyttäminen pesutuvalla ja kuivaushuoneessa on kiellettyä.
Kuivaushuone
Kuivaushuone on tarkoitettu tavanomaisen pyykin kuivaamiseen. Tutustu kuivauslaitteen käyttöohjeisiin. Kuivauslaitteita ei saa käyttää yöllä niiden aiheuttaman melun takia. Kuivaimen välittömään läheisyyteen (0,5 m) ei saa asettaa mitään (PALORISKI)!
Kerhohuone
- Asukkaiden yörauhaa häiritsevä toiminta on kiellettyä hiljaisuuden aikana.
- Tupakointi kerhotiloissa on kielletty.
- Kerhohuone tulee siivota käytön jälkeen.
- Kerhohuoneelle ei saa jättää roskia eikä tyhjiä pulloja.
- Kerhohuoneelta lähdettäessä tulee varmistaa, että kaikki ovet, ikkunat ja parvekelasit ovat suljettuina.
- Mikäli kerhohuoneen kunnossa, varustuksessa tms. on jotakin huomauttamista, siitä tulee viipymättä ilmoittaa hallituksen puheenjohtajalle tai isännöitsijälle.
Kotivara
Kotivara on osa taloyhtiön asukkaiden omatoimista suojelua. Yllättävistä tilanteista selviää vähemmin harmein, kun kotona on kotivara. Kotivara tarkoittaa, että kotiin hankitaan ruokaa ja muita päivittäin välttämättä tarvittavia tavaroita vähän enemmän. Kotivaran pitäisi riittää useaksi päiväksi, jopa viikoksi. Kotivara on normaalissa kierrossa olevia elintarvikkeita ja tavaroita, joita täydennetään sitä mukaa kun niitä käytetään. Näin elintarvikkeet pysyvät tuoreina ja tavarat käyttökelpoisina.
Tilanne, että kauppaan ei pääse, voi yllättää monestakin syystä. Yksinasuva voi sairastua, eikä kykene ostoksille tai perheenjäsen sairastuu. Yhteiskunta voi haavoittua; tulee lakko, liikenneyhteydet katkeavat tai laaja sähkökatkos häiritsee arkea. Voi sattua sellainen onnettomuus, että kaupat joudutaan sulkemaan tai ulos ei voi lähteä. Myös jakeluhäiriö voi estää tavaroiden kuljetuksen kauppoihin tai hankinnat kaupasta.
Joka perheellä on omanlaisensa kotivara, joka koostuu tavanomaisista elintarvikkeista. Kotivara voi vaihdella sisällöltään talouden ruokatottumusten mukaan sisältäen muun muassa astioita veden varastoimiseen, lääkkeitä, joditabletit sekä talouskohtaisia välttämättömyystavaroita. Kotivaran tulisi riittää vähintään viikoksi, mieluiten kahdeksi – kotivaraa käytetään ja täydennetään jatkuvasti.
Kotivaraan sisältyvät myös välttämättömyystarvikkeet, joita tulee varata samaksi ajaksi kuin elintarvikkeitakin. Näitä ovat mm. henkilökohtaiset lääkkeet, hygieniatarvikkeet, vaipat, paristokäyttöinen radio, taskulamppu ja paristot.